Otin eilen illalla hetkeksi Ruusalta tossut pois jaloista. Ajattelin, että ei tee kasvavalle tytölle hyvää kävellä kuin riisitautinen päivätolkulla (tossut on hiukan isohkot). Ja tarkoituksena oli heti laittaa uudet pienemmät tossut jalkaan. Noh, en sitä sitten tehnyt heti (tyhmä tyhmä tyhmä Päivi). Ja pääsin todistamaan tapahtumaa, kun tyttö herää pedistään, siirtää tassun niskan kohdalle ja irrottaa yhdellä huitaisulla tikin. Ja tähän kohtaan sitten kuuluisi todella iso määrä suomalaiskansallisia kirosanoja... Kun olen niin varovainen yrittänyt olla ja koko ajan aivan natsina kytännyt, ettei tyttö meni matalista paikoista, joihin voisi niskansa tölväistä. Ja ei riehu liikoja. Ja kissat ja Paavokin on pois täältä. Ja silti. Yksi pieni tassun heilautus ja niska on auki. Ei sieltä nyt mitään vuoda, mutta kyseessä ei ole mitään pieni pintahaava, vaan ihan kunnon reikä. Arrrrrggh.

Mutta jos tästä nyt on pakko jotain hyvää repiä, niin onneksi huomasin tuon heti, niin sain samantien teipattua haavan umpeen, ettei käy lisävahinkoa. Ja tossut toki tuli taas takatassuihin (vaaleanpunaiset leppäkerttukuviolliset).

Sain varattua ajan klinikalle tälle päivälle klo 16.30, onneksi. Täytyy vaan toivoa, ettei tyttöä tarvitsisi nukuttaa, vaan tuon voisi fiksata jotenkin muuten. Nukuttaminen kun ei ole koskan hyväksi eläimelle ja se heräämisrumba ei ole hyväksi mulle:)

Minulla oli tarkoitus hakea Paavo tiistaina takaisin kotiin, mutta nyt meni sekin uuteen harkintaan. Kuten meni kaksi seuraavaa viikonloppua. Olisi molempina menoja, ensi la olisi Seinäjoella mejän koetoimitsija-krs ja seuraavana lauantaina Hki-Espoo-reissu. Ja koirille oli jo hoitopaikat hankittuina. Mutta, voiko tuota ipanaa laittaa ensi viikonloppuna isänsä kanssa riehumaan (ei todennäköisesti). Ja voiko sitä laittaa kahden viikon päästä riehumaan veljensä ja äitinsä kanssa (epätodennäköistä tämäkin). Hemmetti.