Huh, mikä päivä ja yö takana...

Tosiaan Ruska kävi eilen leikkimässä tyttärensä kanssa ja pienokainen oli sen jälkeen todella väsynyt. Takertui vain syliin ja kyyhötti. Mutta kun laitoin sen petiin nukkumaan, ei nukkunut kuin vähän aikaa. Aina kun liikuin, pomppasi liikkellee. Aina kun kissat liikkui, pomppasi liikkeelle. Ja pomppasi vauhdilla. Eli veti menemään pitkin taloa aivan sata lasissa. Enemmän taisi liikkua kahdella tassulla kuin neljällä. Ja ensimmäisiä kertoja käyttäytyi kuin normaali pentu eli puri ihan huolella. Paavolla meni hermo ihan täysin tuollaiseen. Ja niin meinasi mullakin. Kun ei millään rauhoittunut, vaan veti ihan ylikierroksilla. Ja ilta vaan eteni... Ja yövuoro lähestyi... Ja pentu ei rauhoitu... Huh. Näin jälkeenpäin on hienoa tajuta, että miksen teettänyt sillä töitä. Vaikkei ole vielä mitään (järkyttävää mutta totta!!) treenattu, niin nyt olisi ollut hyvä hetki niin tehdä. Eiköhän sillä olisi saanut tytön väsymään. Jälkiviisautta...

Mutta tosiaan tilanne oli sitten se, että jouduin lähtemään töihin jättäen pienen pennun ensimmäistä kertaa yksin niin, että se on aivan hurlumhei-tilassa. Ou jee. Eikä sille voinut jättää edes luuta syötäväksi, kun kissat varastivat luun heti muristen. Täytyy keksiä jokin muu järjestely kuin tämä nykyinen niin, että on mahdollista jättää luitakin tytölle. Paavohan ei niihin pääse käsiksi mutta tytöt pääsevät.

Lopputulos oli tosiaan se, että meikäläinen oli niiiiiiiiiin huonolla päällä kuin voin ikinä olla. Onneksi kukaan työkavereista ei sanonut mitään "poikkipuolista sanaa", olisin voinut toimia arvaamattomasti:) Oli todella todella huono fiilis. Ei olla kivaa mennä yövuoroon lähes itkua vääntäen ja itsesäälissä rypien...

Tänä aamuna kun tulin kotiin, jännitti aika tavalla. Kyllähän tyttö tärisi aika paljon, kun otin sen syliin. Ollut varmasti raskas yö silläkin, kuten minullakin... Tuo kun on jo nyt aika tavalla minussa kiinni, kuten aiemminkin kirjoittelin. Ei ollut yön aikana tehnyt kuin yhdet pissat. Mutta sitäkin useammat kakat. Siivoamisen jälkeen päästiin nukkumaan. Tai no eihän tuota pirpanaa tietenkään nukuttanut. Paljon hauskempaa oli juosta ympäri makkaria ja riehua ja pyrkiä sänkyyn kiljumalla. Nukahti onneksi jossain vaiheessa. Ei muuten enää toimi Kaimion kirjassa neuvottu temppu. Eli roikottaa kättä sängyn ulkopuolella pedin kohdalla, jolloin pentu hakeutuu siihen ja nukahtaa. Riiviö kyllä hakeutuu siihen, mutta puremaan täysiä:) Aamulla heräiltiin joskus ysin paikkeilla ja käytin ipanan pihalla pissalla. Sitten takaisin nukkumaan ja kissat tuli myös makkariin. Hetken aikaa jaksoivat juosta kaikki perä kanaa, kunnes nukahtivat. Kissat yllättäen aivan keskelle sänkyä, ettei Ruusa yletä kiusaamaan. Uskomaton pinna noilla kissoilla. Eivät ole kertaakaan sähisseet tms, vain poistuvat paikalta kun meno käy liian rajuksi.

Yksi iso ongelma, jota en tajunnut etukäteen, on ilmennyt eli ruokailu. Kissat kun ovat aivan tilassa aina nähdessään ruokaa. Ja saavat saman härdellin aikaiseksi myös ipanalle. Yritä siinä sitten jakaa eläimiä eri tiloihin ja antaa viidelle ruokaa... Täytyy miettiä miten tuon saisi järkevimmin hoidettua. Ruusaa kun ei voi laittaa eristyksiin mihinkään huoneeseen, mutta muut toki voi. Hmmm...

Tänään sitten oikeasti, enkä vain uhoa, alkaa treenaaminen. Eihän tästä mitään muuten tule, jos vaan loputtomiin suunnittelen, mutten aloita.