Tänä aamuna tapahtui kummallinen juttu. Paavo jopa leikki riiviön kanssa. Okei, ei se kestänyt kuin max 10 sekuntia mutta kuitenkin. Pave oli etupää maassa ja häntä heilui. Mutta sitten tuli taas juupotus mukaan kuvioihin ja ei huvittanut. Mutta jätkä kuitenkin koko ajan hengailee pennun luona eikä vain mökötä lasikuistin sohvalla. Edistystä sekin. Yö kuitenkin nukuttiin yhä niin, että Paavo oli makkarin ulkopuolisessa maailmassa. Pojalle kun on niiiiin tärkeää, ettei häntä häiritä nukkumisen aikana. Ja Ruusa kuitenkin yrittää muutaman kerran yössä kiivetä sänkyyn yms.

Mutta palataanpa vielä eiliseen hetkeksi. Kävimme porukalla metsälenkillä. Mukana oli siis Paven ja Ruusan lisäksi myös Leena Ulla-rhodensa kanssa. Ensimmäisen 10 minuuttia Ruusa jaksoi juosta meidän mukana, mutta sitten tuli vilu ja väsy. Joten lopun matkaa kannoin tyttöä sylissä. Oli muuten hiukan eksoottista kantaa pikkuista ja taluttaa Paavoa samaan aikaan. Mutta taas voi todeta, että on se onni, että Paavo osa kävellä vetämättä remmissä. Muuten tuosta ei olisi tullut yhtään mitään.

Tänään tyttö jää sitten ensimmäistä kertaa yksin kun minä menen illalla yövuoroon töihin. Ruusa jää siis lasikuistille ja Paavo on portin takana. Toki Pave pääsee halutessaan hyppäämään portin yli, jos nyt jostain syystä haluaa päästä riiviön luo.Mutta näin varmistetaan, ettei Pave vahingossa satuta pikkuista. Kokoeroa on kuitenkin todella paljon.

Tänään yritän myös käydä etsimässä jostain Ruusalle takkia. Siis joko ihan oikea koirien mantteli tai sitten kirppikseltä jokin lasten villapaita tms. Heh, minä etsimässä lastenvaatteita...:) Ei pysty menemään ulos jollei saa pirpanalle lämmintä vaatetta. Juuri ja juuri pystyy pissat tekemään pihalle ja sitten onkin jo aivan tärisevä tapaus.

Yritän tänään myös keksiä mitä tytölle voisi antaa treeninameina. Nykyinen ruoka kun pitää turvottaa, niin sitä ei voi käyttää. Jotain herkkua pitää keksiä, että pääsee reenaamaan...

On tuo Ruusa kyllä melkoinen vipeltäjä... Joko nukutaan umpiunessa tai painetaan apinanraivolla eteenpäin, vailla mitään päämäärää.