Maaret toi Ruska Ruusanisukin tapaamaan tytärtään. Ja minäpä hyödynsin tuon ajan käymällä Paavon kanssa metsälenkillä. Ruska on niitä harvoja aikuisia koiria, jotka oikeasti tykkää leikkiä pentujen kanssa. Olivat kuulemma leikkineet ja nukkuneetkin vierekkäin. Tekee hyvää pienelle, että saa vähän ystävällisempiäkin koirakontakteja. Pave kun ei oikein tykkää Ruusan seurasta...:)

Ruusa ei ole tänään nukkunut lähes lainkaan. Ollut jotenkin superaktiivinen koko päivän. Ei sinänsä ole mitään pahaa tehnyt (kummallinen pentu) mutta juossut kissojen kanssa ja muuten vaan touhottanut. Nyt nukkuu aivan umpiunessa...

Paavo taitaa ottaa hiukan stressiä tuosta pienokaisesta, oli maha aivan totaalisen sekaisin. Voi pientä poika, kun menee maailma ihan sekaisin pikkuisen tultua taloon.

On kyllä aikas hienoa, kun pikkuinen on niin kovasti mun perään. Melkoinen ero Paavoon... Kun vaan saan pidettyä tuon ominaisuuden aina. Mutta alku vaikuttaa hyvältä. Toki tarkkana saa olla, ipana kun kovasti olettaa asioita. Esim. syliin tulee päästä aina kun hiukan vinkuu. Ja jos nukuttaa niin syli on ainoa paikka jossa voi nukkua. Se pahvilaatikko-viltti-viritelmä kelpaa vasta kun on hetken aikaa kovaäänisesti yritetty syliin...

Eipä tänään ehdittykään vaateostoksille. Huomenna uusi yritys.