Taitaa jäädä Paavolta kotikisat juoksematta:(

Oltiin eilen lenkillä ja Pave tempaisi kävelytieltä sivuun kakalle. Huomasin pojan siinä väkerrellessä, että hups, sen takana on kaksi lasinsirua. Noh, annoin sen tehdä tarpeensa. Mutta. Kun oli tulossa pois, päätti pari kertaa ruopaista. Ja arvatkaapa mitä siitä sitten seurasi. Aivan oikein! Hetken päästä Paavo kävi vain maate eikä suostunut nousemaan (tässä vaiheessa alkoi sydän tykyttää ihan huolella). Onneksi oli vain yksi haava, polkuanturoiden yläpuolella. Anturahaava olisi ollut vielä pahempi juttu. Kotona sitten suihkuttelin sitä kau-an ja yritin viritellä siihen sukkaa yms, mutta verta vaan tihkui kaiken läpi. Soitto Sannalle (joka on sattuneesta syystä joutunut aika monta kertaa paketoimaan omien koirien haavoja). Sannan ohjeiden mukaan sitten laitoin siihen haavataitoksen ja sideharsoa. Tuo paketti näytti toimivan. Tosin sideharso kiinnosti poikaa aika tavalla, joten teippasin päälle vielä sukan. Yöksi vaihdoin sitten sukan tilalle neopreenitossun.

Aamulla vaihdoin uuden siteen ja ei hyvältä vaikuta. Toki ei enää vuoda verta, mutta arastelee haavaa todella paljon. Lenkillä ontui, tosin en tiedä johtuiko ontuminen ällötävästä sideharso-tossupaketista vai onko haava todella noin kipeä. Onneksi Paavo on todella hyvä hoidettava. Eilenkin kun haavasta valui verta, niin sanoin vaan, että odottaa siinä ja poika seisoi kylppärissä paikoillaan kun mä laukkasin etsimässä sidetarpeita. Tänään tosin yritti jonkin verran päästä nuolemaan haavaa, kun otin sidettä pois. Mutta ei pahasti kuitenkaan.

Harmittaa aivan järjettömän paljon! Lauantaiaamuma pitäisi tosiaan olla juoksemassa Tampereen maastokisoissa ja enpä usko että Paavoa startissa nähdään... Toki ihme voi tapahtua ja haava mennä niin umpeen, että juokseminen on mahdollista. Mutta on se sen verran raju repäisy, että vaikka haava näyttäisi hyvältä lauantaiaamuna, niin en usko että tilanne on ekan lähdön jälkeen ihan sama. Ja sekin, että kuinka kipeä se oikeastaan onkaan. Tietenkään en ole viemässä sairasta koiraa lähtöön. Eli jos Paavoon sattuu, se ei juokse lauantaina. Tampereen kisat on meidän kotikisat ja kauden toiseksi tärkein kisa (mestaruuskisojen jälkeen). Mukana olisi yli 20 rhonttia (joka on pal-jon). Ja kerrankin saisin koiran rauhalliseen ympäristöön lepäämään starttien väliajaksi (lue:kotiin). Paavo kun stressaa kisapaikalla jonnii verran ja aina silloin kun Pave on saanut kunnolla levätä starttien välissä, on tullut parhaat tuloksetkin. Mutta ei voi mitään...